Koronavirus

2020.04.02
Heidi Laitinen
Heidi Laitinen
050 406 8796
heidi.laitinen@epsi-finland.org

Suomalaiset pääosin tyytyväisiä koronatilanteen hoitamiseen

 

EPSI Rating Finland tutki, miten COVID-19 on vaikuttanut kuluttajien toimintaan, ja miten kuluttajien käytös muuttuu epidemian myötä. Samalla paneudutaan myös Pohjoismaisiin eroihin ja siihen, miten eri tekijät ovat toimineet COVID-19-tilanteen hoidossa. Tulokset tuotetaan asteikolla 0-100, jossa 0-60 indeksipistettä on tyytymätön, 60-75 tyytyväinen ja yli 75 erittäin tyytyväinen taso.

Tutkimus paljastaa, että pohjoismaalaiset ovat yleisesti tyytyväisiä hallituksen, viranomaisten sekä terveydenhuollon toimintaan.  Mutta myös paikallisia eroja löytyy. Tanskalaiset ovat kaiken kaikkiaan tyytyväisimpiä yhteiskunnan kriisinhallintaan, kun taas ruotsalaiset ovat kriisinhallintaan kaikkein kriittisimpiä ja tyytymättömimpiä.

”Suomessa kriittisyyttä löytyy pääosin liian hidasta reagointia koskien ja ulkomailta palaavien matkailijoiden karanteenitoimiin. Hieman iäkkäämmistä kohderyhmistä taas löytyy jopa pelkoa siitä, että hoitopaikat eivät tule riittämään, tai että he olisivat tulevaisuudessa epäoikeudenmukaisessa asemassa nuorempiin verrattuna. Terveydenhuoltoon liittyvistä peloista huolimatta tyytyväisyys viranomaisiin ja hallitukseen on ikäryhmistä korkeinta juuri yli 60-vuotiaiden keskuudessa”, kertoo EPSI Rating Finlandin maajohtaja Heidi Laitinen.

”Suomessa kriisinhallinta on pohjoismaisella tasolla kuitenkin selkeästi tyytyväisyydessä toisena, naapurimaatamme Ruotsia korkeammalla. Erityistä kiitosta suomalaisten keskuudessa ovat saaneet tiedotustilaisuudet, ohjeistaminen sekä rajoitteet.”, lisää Laitinen.

”Vaikka nämä kansalliset erot eri Pohjoismaiden kesken ovat suhteellisen suuria, samankaltaisuuksia on myös useita”, lisää EPSI Ratingin pääanalyytikko Johan Parmler. Pohjoismaalaiset ovat kautta linjan tyytyväisempiä siihen, kuinka viranomaiset, terveydenhuolto ja koulut ovat hoitaneet koronakriisin. Tämä koskee myös apteekkeja ja ruokakauppoja. EU:n reaktiota kriisinhallinnan hoitoon pidetään vastaavasti erittäin heikkona.

Viranomaisten sekä julkisen sektorin arvioidaan hoitaneen koronakriisin paremmin kuin muut suuret teollisuudenalat, kuten pankit, vakuutusyhtiöt, teleyritykset ja energiayhtiöt. ”Kriisin aikana on sanomattakin selvää, että kaikki keskittyvät enemmän julkiseen sektoriin, mutta samalla se tarjoaa mahdollisuuden muille toimijoille osoittaa sosiaalista vastuutaan”, kertoo Laitinen.

Luottamus ja tyytyväisyys terveydenhuoltoon korkeinta Uudellamaalla

Kokonaisuutena julkiseen terveydenhuoltoon ollaan Suomessa tällä hetkellä tyytyväisiä. Tyytyväisyys ja luottamus on kuitenkin suuralueista korkeinta Helsinki-Uusimaalla, joka vastaa Uudenmaan maakuntaa. Kaikilla suuralueilla terveydenhuollon koetaan onnistuneen tilanteen hoidossa hieman paremmin verrattuna alaan kohdistuvaan, sinänsä korkeaan, luottamukseen.

Korona muuttaa rutiineja

COVID-19 -tilanteella on suoria ja huomattavia vaikutuksia ihmisten päivittäiseen elämään. Hyvin suuri osa kokee toimintansa ja niiden edellytysten muuttuneen kauppa-asioinnin, uutisten seuraamisen ja ystäviin kohdistuvan yhteydenpidon osalta. Liikkumiselta suljetulla Uudellamaalla muutosta on koettu jonkin verran muuta maata laajemmin. Noin viidennes työssäkäyvistä pelkää menettävänsä työpaikkansa. Luvut ovat identtiset Uudenmaan ja muun Suomen sekä myös Suomen ja Ruotsin välillä.

Digitaalisten väylien merkitys kasvussa

Ihmisten väliseen fyysiseen vuorovaikutukseen perustuvat kanavat ovat vähentyneet tai keskeytyneet epidemian seurauksena, tämä on tuonut kuluttajille mukanaan lyhytakaisia vuorovaikutuksen muutoksia, joilla näkyy tutkimuksen mukaan olevan pitkäaikaisia jälkivaikutuksia.

”Myynnin kasvu perustuu tällä hetkellä palveluihin, joissa asiakas kohdataan digitaalisesti ja digitaalisuuteen perustuva vuorovaikutus on voimakkaassa kasvussa”, lisää Laitinen.

Kuluttajat kokeilevat mm. ruoan verkko-ostamista ensimmäistä kertaa, tällä hetkellä 15% prosenttia kuluttajista toteaa ostamisen muutoksen jatkuvan myös epidemian jälkeisenä aikana.

Myös muissa palveluissa on näkyvillä, että digitaalisen asioinnin osuus tulee nousemaan huomattavasti epidemian seurauksena.  ”Epidemia muokkaa kuluttajien ajatusmaailmaa, ja digitaalinen asiointi tulee osaksi päivittäistä kanssakäymistä. Ajatusmaailman muutos selkeästi rohkaisee kuluttajia palaamaan samaan kanavaan myös tulevaisuudessa”.

Korona-epidemian vaikutukset kuluttajien toimintaan ovat tutkimustulosten valossa tulleet jäädäkseen. Tilanne on rohkaissut kuluttajia kokeilemaan digitaalisia palveluja, ja palvelujen sujuvuus madaltaa kynnystä käyttää digitaalisia palveluja myös tulevaisuudessa. Se, miten paljon digitaalisuus nousee kuluttajien jokapäiväisessä elämässä, riippuu taas palveluntarjoajista itsestään. Yritysten vastuulla on varmistaa, että he tarjoavat ratkaisuja, joihin voidaan luottaa, ja joita suurin osa kuluttajista pystyy käyttämään.

 

Tietoa tutkimuksesta

Haastattelut toteutettiin 25.3-31.3.2020 kunkin maan yli 18 vuotta täyttäneestä yleisväestöstä. Data kerättiin käyttäen non interlocked quota -kiintiöitä, ollen edustava otos kustakin maasta iän, sukupuolen ja alueiden mukaan (maksimipainotuksella 1,3 per ryhmä). Otokset kerättiin Userneedsin pohjoismaisessa paneelissa.

Tyytyväisyyskysymysten virhemarginaali on n. +/- 1,5 indeksipistettä ja tilastollinen luottamustaso 95%.

 

Listätietoja:

Heidi Laitinen, maajohtaja EPSI Rating Finland

+358 50 4068 796

heidi.laitinen@epsi-finland.org

 

Haluatko apua tutkimuksen tekoon?

Täytä sähköpostiosoitteesi niin otamme sinuun yhteyttä!